perjantai 26. huhtikuuta 2013

"Life is what
happens while
we are making
other plans"
 
Pikaisen pikaista kuvapostausta viime kuukausista. Bileitä, bileitä, opiskelua, bileitä ja vielä vähän lisää bileitä. Onnellisuutta, surua, epäonnistumista ja onnistumista. Elämä rullaa, kesä lähenee ja ens viikolla on jo Vappu! Huikeeta, aika vois liikkua hitaammin. Yliopistoa enää pari viikkoa jäljellä, mitä mä oikeen tahdon tehdä elämälläni? Mitä mä teen kesällä? Miks kaiken maailman jutut kiinnostaa mua? Miksen vaan vois olla todella tylsä ihminen? Ehkä mä oonkin todella tylsä ihminen? Milloin revin aikaa itselleni ja urheilulle? Miksi mä ikinä halusin tuomariksi jos kuitenkin jännitän huomista tuomarointia? Miksi mä edes kyselen tyhmiä kysymyksiä? En todellakaan tiedä.
 
Lähdössä pallomeribileisiin feat Calculus x 2 and munatonKnight
 
Kuva itse pallimerestä
 
Yritin joku  viikonloppu ahkeraa laskemista. Ei onnistunut.
 
Urheilu kuitenkin onnistui
 
Fiksu otos mekko päällä osa 1
 
Fiksu otos mekko päällä osa 2
 
Yks sunnuntai kun menin bussilla Jyväskylään oli tylsintä. Parhain kuvakulma ikinä
 
Laskettiin vektorianalyysiä - fiksuja fyysikoita kuvan täydeltä
 
HUOMENTA terveisin leijonaharjapuuhkaMara
 
Oltiin lähdössä kuokkimaan filosofien bileisiin
 
Toinen fiksu kuva ennen filosofien bileitä
 
Osataan me olla joskus melkeen normaalejakin
 
Kaadettiin juhlallisesti kuplivaa edelleen filosofien bileissä
 
Ja lisää kuplivaa
 
Tanssilattialt menoa ja meininkiä

Pitihän sitä Olavi, the cool jääkarhun kanssa tanssia

Likaisten ikkunoiden suurin supermies!
 
Elsi tuli viikonloppuna käymään Jyväskylässä
 
Erittäin typerä kuvasarja mun lyhenevistä hiuksista part 1 ;____;

part 2

part 3

Noora ja munakokkeli

Yritettiin posettaa Carssun kanssa, mut eihän se nyt onnistunut
 
Kerran jos toisenkin Zumbasin
 
Lisää poseerausta koiran kanssa, ei onnistuttu vieläkään.

Rakkauspakkaus on niin sulo
 
 

Tötteröpää W.
 
Vuos sitten menetin itselleni tärkeän ihmisen onnettomuudessa. Tuntuu kuin kaikki olis tapahtunut ihan äskettäin, vaikka vuosi on pitkä aika. Ikävä on aivan valtavan suuri, mutta ehkä me tavataan vielä joskus jossain. Tiedä siitä.  Muuta en osaa sanoa, kuin että toivottavasti kukaan ei joudu kokemaan tätä samaa, ystävän liian aikaista poistumista. Ihminen jolle puhuit joka päivä ja vaan yhtäkkiä se on poissa? Mutta elämä jatkuu, hyvä hetkiä lämmöllä muistellen!
 
 
 
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti